”Piin elämä” kertoo ranskalaisen uima-altaan mukaan nimetystä pojasta, Pii (Piscine) Patelista.
Pii viettää lapsuutensa isänsä omistamassa eläintarhassa Intian Pondicherryssa. Vähän vanhempana Pii tutustuu oman uskontonsa hindulaisuuden lisäksi kahteen muuhun uskontoon, islamiin ja kristinuskoon, ja Piistä tulee sekä harras muslimi, hindu että kristitty, vaikka hänen vanhempansa eivät aivan varmoja olekaan mitä asiasta pitäisi ajatella. Pii saa kuitenkin elää rauhassa uskonnollista vegetaristielämäänsä aina siihen asti kunnes perhe päättää myydä eläintarhan, muuttaa Kanadaan ja aloittaa siellä uuden elämän.
Jokin menee kuitenkin vikaan, laiva uppoaa, ja Pii löytää itsensä pelastusveneessä keskellä valtamerta seuranaan täysikasvuinen bengalintiikeri.
Kirjan juoni ei etene kovin nopeasti. Esimerkiksi pelkästään eläintarhasta ja sen myymisestä ja muuttovalmisteluista kerrotaan monta kymmentä sivua, ja juonen kannalta epäolennaisia asioita selitetään tarkasti. Se ei kuitenkaan haittaa, koska juoni ei oikeastaan tässä tapauksessa ole kovin tärkeä. Tarinan kaikki olennaiset osat mahtuisivat varmaan pariin lauseeseen, ja suurin osa kirjan noin neljästäsadasta sivusta koostuukin siitä selityksestä ja kuvailusta. Jos sellaista ei jaksa lukea, ei todennäköisesti jaksa tätä kirjaakaan. Mutta turhalta vaikuttava selitys saa tarinan tuntumaan paljon todellisemmalta kuin se ehkä ilman sitä olisi.
Piin uskonnollisuuden takia kirjassa on paljon uskonnollisia teemoja ja uskonnollisuudesta yleisesti puhutaan paljon. Se ei silti ole liian häiritsevää, eikä peitä alleen muita asiota tai haittaa juonen kulkua.
Luulisin että kirja on alunperin tarkoitettu aikuisille, ja vaikka siinä ei varsinaisesti mitään kovin järkyttäviä kohtia olekaan ei se varmaan kirjoitustapansa takia edes kiinnostaisi ihan kauhean nuoria lukijoita. Mutta siis… hyvä kirja.